Tammikuu tuntuu monesta puutarhurista hiljaiselta kuukaudelta. Lumi peittää maan, päivät ovat lyhyitä ja kasvukausi tuntuu kaukaiselta. Silti juuri tammikuu on oikea hetki aloittaa tiettyjen kasvien esikasvatus.
Kaikki kasvit eivät hyödy aikaisesta kylvöstä – päinvastoin. Useimmat vihannekset ja kesäkukat pärjäävät paremmin, kun ne kylvetään vasta maalis–huhtikuussa. Mutta osa kasveista tarvitsee niin pitkän kasvukauden, että ne on aloitettava jo keskitalvella, jotta niistä ehtii tulla satoa Suomen lyhyen kesän aikana.
Tässä artikkelissa käymme läpi:
-
mitkä kasvit oikeasti hyötyvät tammikuun kylvöstä
-
mitä tammikuun esikasvatuksessa pitää ottaa huomioon
-
ja mitä kasveja ei missään nimessä kannata kylvää vielä tammikuussa
Kannattaako kylvää jo tammikuussa?
Ensimmäinen ja tärkein kysymys on tämä: tarvitseeko sinun kylvää mitään tammikuussa?
Vastaus riippuu kahdesta asiasta:
-
mitä haluat kasvattaa
-
millaiset olosuhteet sinulla on käytettävissä
Tammikuu ei ole esikasvatuksen yleisaloituskuukausi, vaan poikkeus. Se sopii kasveille, joilla on pitkä kehityskaari, ja kasvattajille, jotka pystyvät seuraamaan taimia useiden kuukausien ajan. Useimmissa tapauksissa helmikuu ja maaliskuu ovat turvallisempi ja helpompi aloitus.
Tammikuun kylvöt sopivat sinulle, jos:
-
haluat kasvattaa chiliä, paprikaa tai munakoisoa ja saada niistä kunnon sadon
-
sinulla on kasvivalot tai poikkeuksellisen valoisa kasvupaikka
-
sinulla on tilaa taimikasvatukselle useiksi kuukausiksi
-
sinulla on kärsivällisyyttä – tulokset eivät näy nopeasti
Tammikuun kylvöt eivät ole tarpeen, jos:
-
kasvatat vain tavallisimpia vihanneksia, kuten tomaatteja, kurkkuja tai salaatteja
-
sinulla ei ole lisävaloa
-
tila on rajallinen
-
olet aloittelija ja haluat mahdollisimman helpon alun esikasvatukseen
Yleisin virhe on kylvää liian aikaisin. Innokas puutarhuri kylvää “kaiken varmuuden vuoksi” jo tammikuussa, ja lopputuloksena on venyneitä, heikkoja taimia, jotka eivät kestä siirtoa ulos.
Esimerkiksi tomaatit eivät tarvitse tammikuun kylvöä. Ne kasvavat nopeasti ja pärjäävät erinomaisesti, vaikka kylväisit ne vasta maalis–huhtikuussa.
Mitä tapahtuu, jos kylvää liian aikaisin?
Kun kasvi kylvetään liian aikaisin:
-
se kasvaa liian suureksi ennen ulosistutusta
-
valonpuute venyttää taimia
-
kasvit stressaantuvat pitkästä sisäkasvatuksesta
Kun taimet lopulta pääsevät ulos toukokuussa, ne ovat usein heikkoja ja alttiita taudeille. Siksi tammikuun kylvöt kannattaa rajata vain kasveihin, jotka todella tarvitsevat pitkän esikasvatusajan.
Tammikuun kylvöt – nämä kasvit hyötyvät aikaisesta aloituksesta
Tammikuussa kannattaa aloittaa vaiin ne kasvit, joilla on pitkä kasvuaika tai jotka itävät hitaasti. Aikainen kylvö antaa taimille etumatkaa, mutta onnistuminen vaatii riittävästi valoa ja tasaisen lämmön. Alla olevat kasvit ovat tyypillisiä tammikuun ”varmoja valintoja” ja jokaisen kohdalla kerromme myös, milloin aikainen aloitus oikeasti kannattaa.
Chilit ja paprikat
Chilit ja paprikat ovat klassinen syy aloittaa kylvöt jo tammikuussa. Erityisesti chilit tarvitsevat pitkän kasvukauden – joillakin lajikkeilla voi kulua 120–150 päivää siemenestä ensimmäisiin kypsyneisiin hedelmiin.
Suomen kesä on lyhyt. Jos kylvät chilin vasta maaliskuussa, sato jää helposti niukaksi tai kypsyy liian myöhään.
Miksi juuri tammikuussa?
-
itäminen on hidasta (1–3 viikkoa)
-
taimivaihe kestää pitkään
-
kukinta alkaa vasta vanhemmassa kasvissa
-
hedelmien kypsyminen vie viikkoja
Paprikat ovat hieman chilejä nopeampia, mutta erityisesti isot, paksuseinäiset lajikkeet hyötyvät aikaisesta aloituksesta.
Näiden kasvien kohdalla tammikuun kylvö ei ole aikaisin, vaan tarpeellinen.
Vinkit chilien ja paprikoiden kylvöön:
-
käytä kasvivaloja – ikkunalauta ei yleensä riitä
-
pidä lämpötila tasaisena (noin 22–25 °C itämisvaiheessa)
-
maltti on valttia – itäminen voi kestää
Selleri (juuri- ja varsiselleri)
Selleri kuuluu hitaimpiin vihanneksiin. Sen siemenet itävät usein vasta 2–3 viikon kuluttua, ja taimivaihe etenee rauhallisesti.
Erityisesti juuriselleri hyötyy tammikuun kylvöstä – sen juuret tarvitsevat kuukausia kasvaakseen kunnolliseen kokoon. Myöhäinen kylvö johtaa usein pieniin ja vaatimattomiin mukuloihin.
Sellerin kohdalla aikainen aloitus näkyy nimenomaan sadon koossa ja laadussa.
Vinkit sellerin kylvöön:
-
älä peitä siemeniä mullalla – selleri tarvitsee valoa itääkseen
-
pidä multa tasaisen kosteana
-
varaudu odottamaan
Purjo
Purjo yllättää monet, mutta se hyötyy pitkästä esikasvatusajasta. Mitä vahvemmat taimet ovat istutushetkellä, sitä paremmin ne pärjäävät ulkona.
Tammikuussa kylvetyt purjot ovat toukokuussa jämäköitä ja juurtuvat nopeasti.
Miksi aikainen aloitus kannattaa?
-
purjo kasvaa hitaasti
-
vahvat taimet kestävät istutuksen paremmin
-
sadonkorjuu alkaa aikaisemmin
Purjo ei vaadi nopeaa kasvua, vaan pitkän ja rauhallisen taimivaiheen.
Munakoiso
Munakoiso on vaativa kasvi Suomen oloissa. Se tarvitsee lämpöä, tasaista kasvua ja pitkän esikasvatusajan. Jos haluat saada munakoisosta satoa, tammikuun kylvö on usein paras vaihtoehto.
Muista:
-
munakoiso ei siedä viileyttä
-
kasvivalot ovat käytännössä pakolliset
-
kasvu on hidasta – tuloksia ei synny nopeasti
Monivuotiset ja hitaat yrtit
Osa yrteistä itää ja kasvaa niin hitaasti, että tammikuun kylvö antaa niille selkeän edun.
Hyviä tammikuun yrttejä:
-
laventeli
-
rosmariini
-
salvia
Laventeli ja rosmariini voivat itää viikkoja, ja taimet pysyvät pitkään pieninä. Aikainen kylvö auttaa niitä ehtimään kasvuun ennen kesää.
Helmikuun alussa kylvettävät – raja tammikuun ja kevään välillä
Helmikuun alku toimii monelle luontevana rajana tammikuun ja varsinaisen kevään välillä. Jos et ole ehtinyt tai halunnut kylvää tammikuussa, osa kasveista voidaan vielä aloittaa helmikuun alussa ilman merkittävää haittaa.
Tomaatit – aikaisimmat lajikkeet
Useimmat tomaatit kannattaa kylvää vasta maalis–huhtikuussa. Helmikuun kylvö sopii lähinnä aikaisille lajikkeille tai silloin, jos tavoitteena on erityisen varhainen sato. Aikainen kylvö sopii myös siinä tapauksessa, että tomaatit ovat menossa jatkokasvatukseen valoisaan viherhuoneeseen tai lämmitettyyn kasvihuoneeseen.
Kesäkukat ja koristekasvit
Osa kesäkukista hyötyy aikaisesta kylvöstä, koska ne kehittyvät hitaasti alkuvaiheessa. Tammi-helmikuun kylvöihin sopivia koristekasveja ovat esimerkiksi petuniat ja begoniat, pelargonit, kelloköynnös, jättiverbena, koristetupakka, jaloleinikki ja erilaiset punahatut.
Mitä tammikuun kylvöissä pitää ottaa huomioon
Tammikuun kylvöt poikkeavat myöhemmästä esikasvatuksesta ennen kaikkea olosuhteiden hallinnan osalta. Tässä vaiheessa kasvu ei saa olla nopeaa, vaan hallittua. Valon, lämpötilan ja tilan on oltava tasapainossa, jotta taimet kehittyvät tanakoiksi eivätkä veny.
Jos nämä perusasiat eivät ole kunnossa, tammikuun kylvöstä on harvoin hyötyä.
Taimikasvatuksen perusteet yhdessä paikassa
Jos olet vasta aloittelemassa esikasvatusta tai haluat varmistaa, että olosuhteet ovat kunnossa, kokosimme taimikasvatuksen perusasiat omaan oppaaseen.
Lue lisää taimikasvatuksen perusperiaatteista ja olosuhteiden hallinnasta:
Valon puute
Tammikuun suurin haaste on valo. Päivät ovat lyhyitä ja luonnonvalo heikkoa.
Ikkunalauta ei yleensä riitä. Ilman lisävaloa taimet venyvät väistämättä, ja kasvivalot ovat tammikuun kylvöissä käytännössä välttämättömät.
Itämisvaiheessa lämpö on ratkaiseva, mutta taimivaiheessa valon merkitys korostuu. Ilman riittävää valoa lämmin ympäristö johtaa helposti venyneisiin ja heikkoihin taimiin.
Tilan rajallisuus
Tammikuussa kylvetyt taimet ovat sisällä pitkään. Ne vaativat:
-
useita ruukkuvaihtoja
-
kasvutilaa
-
järjestelmällisyyttä
Kasvata mieluummin muutama hyvä taimi kuin kymmeniä heikkoja.
Kärsivällisyys
Tammikuun kylvöt eivät tarjoa nopeita onnistumisia. Itäminen voi kestää viikkoja ja kasvu on hidasta. Lisäksi virheiden korjaamiseen ei aina ole aikaa. Kun kylvää tammikuussa kasveja esikasvatukseen, kannattaa perehtyä asiaan kunnolla jotta välttyy suuremmilta epäonnistumisilta.
Mitä ei kannata kylvää tammikuussa
Seuraavat kasvit kärsivät lähes poikkeuksetta liian aikaisesta kylvöstä:
-
salaatit
-
kurkut
-
kesäkurpitsa
-
pavut
Ne kasvavat nopeasti, venyvät valonpuutteessa ja stressaantuvat sisätiloissa. Näiden kasvien kohdalla kevääseen odottaminen tuottaa paremman lopputuloksen. Tutustu kasveihin joita olet kylvämässä – jätä suosiolla nopeakasvuiset lajit myöhempiin kevätkylvöihin tai suorakylvöön.
Usein kysyttyä tammikuun kylvöistä
Voiko tammikuussa kylvää ilman kasvivaloa?
Voi, mutta tulokset jäävät usein heikoiksi. Chileille, paprikoille ja munakoisolle kasvivalo on käytännössä pakollinen.
Riittääkö ikkunalauta taimikasvatukseen tammikuussa?
Tammikuussa harvoin. Helmikuun lopulla tilanne paranee, mutta tammikuussa lisävalo on lähes aina tarpeen.
Milloin on liian myöhäistä aloittaa?
Chilit kannattaa kylvää tammikuussa, mutta helmikuu on vielä mahdollinen. Useimmat kasvit antavat anteeksi hieman myöhäisen kylvön – liian aikainen on suurempi riski.
Tammikuun kylvöt - harkiten mutta rohkeasti
Aikainen aloitus antaa etumatkaa – mutta tammikuun kylvöt eivät sovi kaikille kasvattajille eivätkä kaikille kasveille. Ne vaativat lisävaloa, tilaa koko ajan kasvaville taimille ja kärsivällisyyttä odottaa. Jos tavoitteena on hyvä chili-, paprika- tai munakoisosato, tammikuu on juuri oikea hetki aloittaa.
Useimmille kasveille helmikuu ja maaliskuu ovat erinomaisia kylvöaikoja. Usein paras päätös tammikuussa on myös olla kylvämättä – ja sekin on osa onnistunutta taimikasvatusta. Kun tunnistat omiin tarpeisiisi sopivan kylvöajankohdan, olet jo matkalla kohti menestystä puutarhanhoidossa
Onnea kylvöihin